Esiintyjät

(aakkosjärjestyksessä)

Aspötrio

Aspöläiset isä ja poika Tore ja Markus Johansson ja ikänsä saaristossa liikkunut, kaikkien saaristossa tuntema Timo "Timppa" Kirves Töölöstä. Tore ja Timppa ovat soitelleet kaikenlaisissa juhlissa ja laituritansseissa jo 35 vuoden ajan. Markus edustaa nuorempaa sukupolvea ja on vahvasti takaamassa saariston soittoperinteiden jatkumista. Tore Johansson toimii arkisin luotsikutterin kuljettajana.
Saaristoilta suomenruotsalaisittain 6.4. Lagstad hembygdsgård klo 19.

Freija

Freija on nykykansanmuusikoista koostuva yhtye joka tulkitsee suomalaisia kansanlauluja ja -sävelmiä raikkaasti, tunteella ja svengillä. Ohjelmistossa on sekä tuttuja että vähemmän tunnettuja lauluhelmiä eri aikakausilta, sekä omia sävellyksiä. Freijan musiikki pohjautuu perinteeseen ja tuttuun suomalaiseen melodiikkaan, mutta sovituksissa haetaan omaa ilmaisua ja tuoreita sävyjä. Freija julkaisi oman kansanlauluihin pohjautuvan levynsä "Lempilauluja" keväällä 2006.
Freijan toinen levy "Kiekkumaralla, kansanlauluja lapsille", levyn ja laulukirjan yhdistelmä, julkaistiin syyskuussa 2007.
Freija: Arto Anttila, kontrabasso, nenäpilli ja laulu; Maija Karhinen-Ilo, laulu, kantele, haitari, pillit ja munniharppu; Matti Laitinen, kitarat, mandoliinit, tamburiini ja laulu; Lassi Logrén, viulu, avainviulu, jouhikko ja laulu
www.freija.fi
Freija 8.4. Sellosali klo 12.30

Maria Kalaniemi & Eero Grundström

Harmonikkataiteilija Maria Kalaniemi (s.1964) on kansainvälisen huipputason muusikko ja lisäksi lahjakas, omaleimainen säveltäjä. Hän nousi kansallisen tason huomioon vuonna 1983 voitettuaan ensimmäisen Kultainen Harmonikka -kilpailun Ikaalisissa.
Samana vuonna hän aloitti niin ikään ensimmäisen vuosikurssin jäsenenä opiskelun Sibelius-Akatemian vastaperustetulla kansanmusiikkiosastolla. Muusikkona Maria Kalaniemen maine perustuu – paitsi ainutlaatuiseen herkkyyteensä esittävänä taiteilijana sekä pitkälle vietyyn virtuositeettiinsa soittimensa hallinnassa – hänen kehittämäänsä tapaan käyttää musiikissaan harmonikan ns. melodiabasso-versiota. Solistiset esiintymiset ja yhtyekiertueet ovat vieneet Maria Kalaniemen uraa koti- ja ulkomaisten projektiensa myötä ympäri maailman; helsinkiläisestä lounasravintolasta Wienin konserttisaliin, ja Tokion festivaalihallista espoolaiseen kartanosaliin. Taiteen keskustoimikunta nimesi Maria Kalaniemen taiteilijaprofessoriksi heinäkuussa 2005. Vuonna 2009 valmistui hänen taiteellinen tohtoritutkintonsa Sibelius-Akatemialla.
Maria Kalaniemi on JuuriJuhla-RotFest –festivaalin taiteellinen johtaja, mutta pitää vuonna 2010 välivuotta.
www.mariakalaniemi.com

Eero Grundström (s.1976 Raumalla) on laajasti kansanmusiikin, säveltämisen, improvisaation, laulelman, teatterin, mykkäelokuvan, opettamisen ja katusoiton piirissä toimiva sekatyöläinen/taiteilija. Hän maisteroitui Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osastolta keväällä 2008. Matkan varrella mukaan on tarttunut kaikenlaista ohjelmistoa ja vaikutteita eri musiikkityyleistä. Soitosta paistaa kuitenkin aina läpi kansanmuusikkous ja perinnetietoisuus, olipa kyse pelimannimusiikista, vapaasta improvisaatiosta tai katusoitto-trubaduuritoiminnasta.
Eero on helposti syttyvä, kiihkeäkin soittaja, tarpeen mukaan solisti tai tilanteeseen mukautuva kuunteleva säestäjä. Huuliharpun, pianon ja sähkösoitinten parista hän palaa aina omimpaan soittimeensa: harmooniin, jonka käyttö soolosoittimena laajenee aina vain kummallisempiin suuntiin. Puinen, villainen, karhea, vino ja lempeä ääni tuntuu ihmisen kokoiselta. Se panee vastaan sopivasti ja johdattaa asiat aina omaan suuntaansa.
Eero esiintyy sekä solistina että mm. seuraavien yhtyeiden kanssa: Sväng, Spontaani Vire, Crosscountry 50km, Ilona ja Huvina, Suomen Miesorkesteri, Sydänlaulu, Maria Kalaniemi duo/trio. Duosoitto onkin lähellä sydäntä: Von & Af (Taito Hoffren), Juuri & Juuri (Emilia Lajunen), The Streeters (Tuomas Logrén), sekä Pekka Kuusisto ja monet muut vähemmän säännölliset kokoonpanot. Eero harrastaa valokuvausta ja tuloksia on nähty useiden kansanmusiikkilevyjen kansissa.
www.kansanmusiikki.fi
Saaristoilta suomenruotsalaisittain 6.4. Lagstad hembygdsgård klo 19.

Kardemimmit

Kardemimmit on neljän nuoren naisen muodostama yhtye, joka soittaa uutta kansanmusiikkia Suomen ikivanhalla kansallissoittimella, kanteleella. Yhtyeeseen kuuluu Maija Pokela, Jutta Rahmel, Anna Wegelius ja Leeni Wegelius. Kaikki soittavat 15- ja 38-kielisiä kanteleita ja laulavat. Ohjelmisto on nykykansanmusiikkia, josta valtaosa on yhtyeen jäsenien säveltämää. Kardemimmien musiikki on tuoretta, mutta se perustuu vahvasti suomalaiseen perinteeseen, niin itäiseen kuin läntiseenkin: rekilauluihin ja pelimannimusiikkiin, itäiseen runolauluperinteeseen ja arkaaiseen improvisaatioon.
Yhtyeen juuret vievät espoolaiseen Musiikkiopisto Juvenaliaan, jossa kaikki tytöt ovat opiskelleet kansanmusiikin maisteri Sanna Huntuksen johdolla. Yhdessä Kardemimmit on soittanut jo kymmenen vuotta, mikä näkyy ja kuuluu yhtyeen soinnissa. Vuonna 2004 Kanteleliitto valitsi yhtyeen Vuoden kanteleyhtyeeksi, ja seuraavana vuonna se voitti sarjansa kansallisissa kanteleyhtyekilpailuissa. Kardemimmit on myös vuonna 2009 Vuoden uusimaalainen yhtye.
Kesällä 2009 ilmestyi yhtyeen toinen levy, Kaisla. Yhtyettä voi kuulla myös suomalais-norjalaisen Friggin 2008 ilmestyneellä Economy Class-levyllä vierailevina laulajina.
www.myspace.com/kardemimmit
Pekka Pentikäinen & Perttu Paappanen, Kardemimmit 8.4. Albergan kartano klo 19.

 

Katrilli

Helsinkiläinen kansantanssi- ja musiikkiryhmä Katrilli esittää perinteisiä suomalaisia ja Suomen sukulaiskansojen kansantansseja. Perinteikkään ohjelmiston lisäksi Katrilli tekee myös uusia koreografioita joissa yhdistyy nykyisyys ja menneisyys. Ryhmän korkeatasoiset esitykset syntyvät hyvästä meiningistä, innokkuudesta ja ennen kaikkea osaamisesta.
Monipuolisuutta, haastetta ja mielenkiintoa ryhmän toimintaan tuovat vaihtuvat, ammattitaitoiset kansantanssinopettajat. Viime aikoina ryhmää ovat ohjanneet mm. Jyrki Lahtinen, Reetta-Kaisa Pirhonen, Timo Saari, Juha-Matti Aronen, Anu Haapoja, Katarina Marjola sekä Susanna Kivinen. Tällä hetkellä ohjaajana toimii Eero Hietanen.
Musiikkiryhmä Katrilli Combo koostuu Sibelius-Akatemian kansanmusiikkiosastolta valmistuneista ammattimuusikoista sekä pitkällä ammattikoulutuksessa olevista musiikinopiskelijoista.
JuuriJuhlassa Katrilli esittää teoksen Kuhinat, jonka koreografian on tehnyt Susanna Kivinen ja musiikin Jari Komulainen.
Nuorisoseura Katrillissa toimii tällä hetkellä myös kolme lastenryhmää, joista JuuriJuhlan Lasten lauantaissa esiintymässä ovat edistyneimmän ryhmän tanssijat. Tytöt ovat iältään 11-13 vuotiaita ja ryhmässä tanssii 14 tyttöä.
www.katrilli.fi
Nouse lempi liehumahan! 9.4. Sellosali klo 19.
Lasten lauantai: Kansantanssin ja tekemisen riemua 10.4. Sellosali klo 15 (lasten ryhmä).

Kirjavat

Kansantanssiryhmä Kirjavat on vuonna 1995 perustettu ryhmä jossa tanssii 13 tanssijaa, iältään parinkymmenen molemmin puolin. Ryhmän ohjelmisto sisältää enimmäkseen perinteen pohjalle rakennettuja uusia koreografioita, kuitenkaan perinteisiä kansantansseja unohtamatta. Ohjelmistosta riippumatta yleisöön välittyy karjalainen meininki ja tanssin riemu! Kirjavat luokiteltiin Suomen Nuorisoseurojen liiton kansantanssiluokittelussa 2009 ainoana ryhmänä mestaruussarjaan. Ryhmän ohjaaja Merja Skyttä valittiin vuoden kansantanssiohjaajaksi 2009.
JuuriJuhlassa Kirjavat esittää teokset WiipurinRinkeli sekä Nostatus. WiipurinRinkeli on tanssiteos, joka avaa ikkunan sota-ajan Karjalaan. Se kertoo karjalaisten unelmista, haaveista ja toiveista sodan jälkeen, kun oli jouduttu luopumaan niin paljosta. Esille nousee niin Karjalan muistojen haikeus ja yksilön suru, kuin karjalainen riemu ja yhteisön tuki ja voima. WiipurinRinkeli on Eevi Miettisen käsialaa. Nostatus tarjoaa nuoruuden paloa ja karjalaista menoa. Koreografian on tehnyt Eevi Miettinen. Vieläkö tarvitaan lemmenloitsuja? No, voihan sitä aina kokeilla…
www.kirjavat.blogspot.com
Nouse lempi liehumahan! 9.4. Sellosali klo 19.

 

Kärri

Kärri on aikuisten tanhuryhmä. Ryhmä on toiminut ilman taukoa 1950-luvulta asti. Nimi juontaa juurensa Kärri-Ukko -tanssiin, joka kuvaa hyvin ryhmän nykyistä olemusta; ei enää nuori, mutta iloinen ja energinen. Ryhmässä on useita tanssijoita, jotka ovat olleet mukana aina 1970-luvulta asti ja lähes kaikilla tanssijoilla on kymmenien vuosien kansantanssitausta. Kansanomainen tanssi kaikissa muodoissaan on tuttua Kärrille, mutta pääpaino on perinteisessä tanhussa. Kärri on esiintynyt lukuisilla suomalaisilla festivaaleilla sekä useissa Euroopan maissa, Amerikassa ja Australiassa. Ryhmää ohjaa Antti Savilampi ja vakinaisena säestäjänä on Vesa Kari haitareineen. Vuosina 2003 ja -05 Kärri luokiteltiin tanhuryhmien mestaruussarjaan yli 55-vuotiaiden sarjassa. JuuriJuhlassa Kärri esittää teoksen Vanhainkodissa.
www.nuorisoseurat.fi/seurasivu517.html
Nouse lempi liehumahan! 9.4. Sellosali klo 19.

MeNaiset

Kuusi naista, kuusi oman ääni-instrumenttinsa taitajaa yhdistävät parhaat tietonsa ja taitonsa tehdäkseen moniäänistä laulumusiikkia rikkaan suomalais-ugrilaisen lauluperinteen innoittamana.
MeNaiset-lauluyhtyeen musiikissa on maanläheistä voimaa ja taivaallista kuulautta. Yhdessä hetkessä väkevä yhteislaulu saa hiuskarvat koholle ja seuraavassa se vaivuttaa herkkään hurmioon. MeNaisten laulu pistää sisimmän värisemään, herättää syvällä uinuneet tunteet, ravistelee ja ravitsee niitä.
Alkunsa MeNaiset sai Helsingissä Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osastolla, kun suomalais-ugrilaisesta laulukulttuurista innostuneet muusikot halusivat laajentaa tietojaan ja taitojaan yhdessä laulamalla. MeNaisten jäsenet ovat opiskelleet, tutkineet ja laulaneet mm. suomalaista, inkeriläistä, setukaista ja mordvalaista lauluperinnettä. Esittämäänsä musiikkia he kuitenkin pyrkivät tulkitsemaan luovasti oman persoonansa kautta eivätkä pelkästään kopioimaan sitä.
Perinteisen moniäänisen musiikin laulamisen lisäksi MeNaisten jäsenet tekevät itse sovituksia. Ohjelmistoon tuo uusia, mielenkiintoisia sävyjä heidän omat sävellyksensä, joissa on kuultavissa suomalaisugrilaisen perinteen lisäksi vaikutteita muistakin etnisistä laulukulttuureista. Yhtyeen jäsenten monipuolinen lahjakkuus tulee esille myös erilaisissa poikkitaiteellisissa produktioissa ja ääni-improvisaatiossa, jota he esittävät sekä erikseen että yhdessä perinteisen musiikin kanssa.
MeNaiset: Anneli Kont-Rahtola, Outi Pulkkinen, Sirkka Kosonen, Anna-Kaisa Liedes, Maari Kallberg ja Eila Hartikainen. JuuriJuhlassa yhtye esiintyy viiden naisen vahvuisena.
www.me-naiset.net
MeNaiset, Pelimanni Big Band 5.4. Leppävaaran kirkko klo 19.

 

Pelimanni Big Band

Pelimanni Big Bandissä yhdistävät ensimmäistä kertaa voimansa useampi pääkaupunkiseudulla toimiva ryhmä. Suuressa pelimanniorkesterissa musisoivat yhdessä Espoon pelimannit, Leikarit, Vantaan kansanpelimannit ja Kesäpelimannit. Kokonaisuutta johtaa musiikin maisteri Pekka Pentikäinen.
Espoon pelimannit / Esbo spelmanslag on hyväntuulinen ja edustava pelimanniorkesteri Espoosta, jonka svengaava soittotyyli tunnetaan pääkaupunkiseudun ulkopuolellakin. Erityisen kysytty yhtye on monien tapahtumien tanssiorkesterina, ja tunnelma on katossa viimeistään silloin, kun orkesterin vakituinen vieraileva laulusolisti ja legendaarinen iskelmätähti Vieno Kekkonen astuu orkesterin eteen. Espoon pelimannit on osallistunut pelimanniyhtyeiden Suomenmestaruuskilpailuihin vuosina 2005 ja 2007. Molemmilla kerroilla yhtye valittiin sarjansa parhaimmaksi pelimanniyhtyeeksi.
www.ekamuki.fi/spelmanslag
Vantaan Kansanpelimannit esiintyy Vantaan kaupungin, erilaisten yhteisöjen ja yksityisten järjestämissä tilaisuuksissa. Näitä ovat olleet muun muassa Espoon Pilpatus, Samuelin Poloneesi, Vantaan päivän tilaisuudet, myllyillat Helsingin pitäjän kirkolla, Elomarkkinat, Elospelit, Kaamospelit, Suomalaisen kansantanssin ystävien valtakunnallinen juhla, Vantaan Poloneesi ja Vantaan Sottiisi.
www.vantaanpelimannit.fi
Pääkaupunkiseudun Kesäpelimannit ovat jo pitkään viihdyttäneet ja riehaannuttaneet ystäviään, aina tilanteen mukaan. Venyvän musiikkitajunsa ja monipuolisen kappalevalikoimansa avulla nämä taitavat ja ihmisystävälliset pelimannit ovat yleensä tuottaneet suurta tyydytystä, milloin missäkin.
www.ekamuki.fi/kesapelimannit/
MeNaiset, Pelimanni Big Band 5.4. Leppävaaran kirkko klo 19.

Pekka Pentikäinen & Perttu Paappanen

Pekka Pentikäinen, 2- ja 5-rivinen haitari ja Perttu Paappanen, viulu, 2- ja 5-rivinen haitari ovat Sibelius-Akatemian kansanmusiikkiosastolta valmistuneita maisteripelimanneja ja kokeneita esiintyjiä. Euroopan lisäksi duo on konsertoinut lukuisilla kiertueilla Yhdysvalloissa ja Kanadassa sekä yksin ja muissa kokoonpanoissa ympäri maailmaa. Yhtyeen ohjelmisto käsittää suomalaista kansanmusiikkia omine iskevine sovituksineen sekä runsaasti kansanmusiikin innoittamaa omaa sävellystuotantoa. Syksyllä 2007 ilmestyi duon cd-levy "Kannas".
www.kansanmusiikki.fi
Pekka Pentikäinen & Perttu Paappanen, Kardemimmit 8.4. Albergan kartano klo 19.

Mikko Perkoila

Muusikko, laulaja ja lauluntekijä Mikko Perkoila tunnetaan kekseliäästä ja sujuvasta sanankäytöstään. Hänen laulujensa pienimuotoiset tarinat avaavat kuulijalle uusia näkökulmia moniin tuttuihin asioihin. Perinne- ja uusiosoittimien rakentelu on myös oleellinen osa Mikon musiikillista urakokonaisuutta. Pienemmille yleisöille hän usein myös esittelee itse rakentamiansa suomalaisia perinnesoittimia, kanteleita, jouhikkoa, huiluja ja pillejä.
Perkoilan ura levyttävänä taiteilijana on kestänyt jo 30 vuotta ja ensimmäinen soololevy ilmestyi vuonna 1980. Viime vuosina tuotanto on painottunut lastenmusiikkiin, johon myös kaikkialle maahan ulottuvat keikat painottuvat.
www.saunalahti.fi/perkoila/
Lasten lauantai: Kansantanssin ja tekemisen riemua 10.4. Sellosali Soitinrakennustyöpaja klo 13.30-14.30.

Petkele

Petkele syntyi opiskelijakansantanssijoiden keskuudesta 1997. Oman koreografian tekeminen oli niin hauskaa, että ryhmä ei suostunut hajaantumaan. Nykyään Petkele on keskittynyt vaativalle yleisölle tehtäviin koreografioihin, ja tarkoituksena on korkeatasoisen ja tavanomaista kansantanssia mukaansatempaavamman esityksen luominen.
Suurin osa Petkeleen koreografioista on omia, ja musiikki liikkuu hevistä kansanviuluun. Esitysten tyyli vaihtelee perinteiden esittelystä tanssiteatteriin. Ryhmää ohjaavat tanssinopettaja Matti Paloniemi, Salla Korja-Paloniemi sekä ryhmäläiset itse.
JuuriJuhlassa ryhmä esittää teoksen nimeltä Vihattula.
www.petkele.fi
Nouse lempi liehumahan! 9.4. Sellosali klo 19.

Riinat ja Rikut

Riinat ja Rikut on lasten kansantanssiryhmä Hollolan Nuorisoseurasta. Heidän vauhdikkaat ohjelmanumeronsa koostuvat suomalaisista lasten kansantansseista, lauluista ja kansanmusiikista. Iältään tanssijat ovat 8–11 vuotiaita, ja he ovat jo osallistuneet mm. kansainväliselle lasten kansantanssifestivaalille Slovakiassa 2009. Ryhmän ohjaaja on Aimo Hentinen.
Hollolan Nuorisoseura ry on vuonna 1901 perustettu yhdistys, jonka päätoimialoja ovat nuorisotyö, kansantanssi ja -musiikki, kansainvälinen yhteistyö sekä näytelmätoiminta. Hollolan Nuorisoseura ylläpitää yli 100 vuotta vanhaa, mutta hyväkuntoista, toimitalo Kukkoa Hollolan Kukonkoivussa sekä järjestää jokavuotista Hollo & Martta -festivaalia.
www.hollolannuorisoseura.fi
Lasten lauantai: Kansantanssin ja tekemisen riemua 10.4. Sellosali klo 15

Emma Salokoski & Ilmiliekki Quartet

Emma Salokoski & Ilmiliekki Quartet julkaisivat 26.8.2009 albumin nimeltään Vi sålde våra hemman. Se sisältää tunnettuja ruotsinkielisiä kansanlauluja sekä uusia sävellyksiä jazzsovituksin, joissa sanoittajina ovat mm. Nils Ferlin ja Edith Södergran, ja säveltäjinä Jean Sibelius, Lille Bror Söderlundh ja Emma itse. Emma on uuden haasteen edessä, sillä hän esittää ensimmäistä kertaa solistin ominaisuudessa kokonaisen konsertin äidinkielellään ruotsilla. Ilmiliekki Quartet on ilmaissut omaperäistä näkemystään pohjoismaisesta jazzista vuodesta 2003 lähtien. Vuosien saldoon kuuluvat niin Teostopalkinto kuin Young Nordic Jazz Comets -kilpailun voitto, kaksi albumillista musiikkia, ja keikkailua ympäri maailmaa.
Kvartetti aloitti yhteistyönsä laulaja Emma Salokosken kanssa jo keväällä 2004 FST:n ohjelmassa ”På vårt vis”. Ohjelma esitteli ruotsinkielisiä lauluja, ”viisuja”, uusin sovituksin, nykypäivään sovellettuina. Ilmiliekin ja Emman käsissä konsepti oli innoittava, ja johti projektin laajentamiseen kokonaiseen levylliseen materiaalia. Kesti kuitenkin viisi vuotta ennen kuin levy toteutettiin.
Emma Salokoski & Ilmiliekki Quartet: Emma Salokoski, laulu; Verneri Pohjola, trumpetti; Antti Kujanpää, piano; Antti Lötjönen, basso ja Joonas Riippa, rummut.
www.emmasalokoski.net, www.ilmiliekki.net
Emma Salokoski & Ilmiliekki Quartet 7.4. Sellosali klo 19


 

Pilpatus-iltamien esiintyjät (10.4. klo 19):

Emon kamut on Espoon Musiikkiopistossa toimiva kansanmusiikkiorkesteri, jota ohjaavat Elina Leskelä ja Maarit Kyllönen. Yhtyeen ohjelmiston pääpaino on ollut suomalaisessa ja espoolaisessa kansanmusiikissa. Emon Kamut soittavat myös omia sävellyksiään ja sovittavat kansanmusiikkia. Yhtye keikkailee ahkerasti ja esiintymiskokemusta on kertynyt lukuisista tilaisuuksista ympäri pää kaupunkiseutua, sekä myös ulkomailta asti. Emon kamuilla on oma ystävyysorkesteri Puolan Starogard Gdanskissa.

Vantaan Kansanpelimannit ry:n kaksikymmenpäinen innokas soittajajoukko on jo 30 vuoden ajan ollut aina valmiina erilaisiin haasteisiin. Esiintymiset hoituvat niin kirkossa, hoitokodissa, festivaaleilla kuin tanssitilaisuuksissakin. Esiintymisten lisäksi yhdistys on järjestäjänä aktiivisesti mukana Vantaan kulttuuritoiminnassa. Yhtyettä luotsaa Raimo Nummela. www.vantaanpelimannit.fi

Lohjalla on harrastettu ohjattua kansantanssia jo vuodesta 1965. Lohjanseudun Tanhuujat rekisteröityi vuonna 1979 ja on siitä lähtien toiminut aktiivisena kansantanssin ilosanoman levittäjänä läntisellä Uudellamaalla. Nyt jäseniä on jo lähes 100. Yhdistyksen tarkoituksena on suomalaisiin kansantansseihin, -leikkeihin, -musiikkiin ja -pukuihin liittyvien perinteiden vaaliminen, niiden käytön elvyttäminen ja tunnetuksi tekeminen sekä luoda erityisesti nuorison kiintymystä kansankulttuurimme arvoihin ja tervettä elämän iloa!

Kiehinä on Kansanmusiikkiopiston piirissä toimiva lähinnä harrastajista koostuva kansanmusiikkiperiaatteella toimiva lauluryhmä ja siinä on tällä hetkellä kolmetoista laulajaa. Suurin osa Kiehinän jäsenistä on harrastajia, mutta joukkoomme kuuluu myös musiikkiin erikoistuneita opettajia. Ohjelmistoon kuuluu lauluja lähinnä suomensukuisilta kansoilta ja Balkanilta, mutta olemme esittäneet myös saamelaisia joikuja ja muiden alkuperäiskansojen musiikkia. Kiehinät usein yhdistävät liikkeen ja musiikin. ”Siltatanssien kovaäänisimmät laulajattaret, hämärien iltapuhteiden hiljainen runolaulanta, ilkamoivat kanssasisaret, jotka laulavat morsiamelle naimaonnen.”

Espoon Pelimannit – Esbo Spelmanslag on hyväntuulinen ja edustava pelimanniorkesteri Espoosta, jonka svengaava soittotyyli tunnetaan pääkaupunkiseudun ulkopuolellakin. Erityisen kysytty yhtye on monien tapahtumien tanssiorkesterina, ja tunnelma on katossa viimeistään silloin, kun orkesterin vakituinen vieraileva laulusolisti ja legendaarinen iskelmätähti Vieno Kekkonen astuu orkesterin eteen. Perinteisen ja vauhdikkaan pelimanni- ja tanssimusiikin lisäksi orkesteri soittaa myös vanhoja salonkitansseja. Yhtyeen soittimisto käsittää koko pelimannimusiikin tärkeimmät instrumentit.

 Jenni ja Mummonpojat ovat kehittäneet peräkammarissaan makian sekametelisopan. Pussiluumuja, omenan renkuloita ja muuta hötöä on liotettu yö läpeensä ja lapataan halukkaille kunnon kauhalla. Kuria ylläpitää Jenni, joka luikauttaa laulut ja kumauttelee looraa. Leo näpelöitsee portugalinmaniskaa ja Kari lantolaa. Kaikki pelit on edelleen tehtaan vireessä ja pidetty vaan peräkammaris. Muusikot: Jenni Tuisku, Kari Pulakka ja Leo Vossi


 

Taiteelliset johtajat 2010:

Antti Savilampi kuuluu Suomen arvostetuimpiin kansantanssiopettajiin ja -koreografeihin, joka on tehnyt elämäntyönsä kansantanssin parissa. Savilampi on toiminut kansantanssin ohjaajana vuosikymmenien ajan mm. Suomen Nuorisoseurojen Liitossa, Sibelius-Akatamiassa ja eri tanssiryhmissä. Legendaariseksi on muodostunut mm. Savilammen vetämä ja JPP:n tahdittama Huutokatrilli.

Pekka Pentikäinen kuuluu Sibelius-Akatemiasta valmistuneiden nykykansanmusiikin tekijöiden konkarisarjaan ja häneltä luonnistuvat niin 2- ja 5-rivisen haitarin pelimannityyli, nykykansanmusiikki uusine sävellyksineen kuin viihteellinen haitarimusiikkikin sekä yksin että erilaisissa kokoonpanoissa. Pentikäinen tunnetaan mm. iskelmätaivaan kiintotähtien Vieno Kekkosen ja Pirkko Mannolan luottosäestäjänä sekä suosittujen Espoon pelimannien johtajana.